sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvää joulua

Aika rauhoittua ja aikaa perheelle. Toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua.



Kukkaisin ajatuksin,
Heidi H

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Lumimyräkän jälkeen



 

Eilisen lumimyräkän jälkeen luonto on jälleen puhtaan valkoinen - niin kaunista. Ja puutarhurikin kiittää, kun lumi antaa suojan kasveille pakkasta vastaan. Tosin tämä puutarhuri kyllä laittoi jo pitkän aikaa sitten havusuojan herkimmille kasveille, mutta lumi on tervetullut lisä. Muutama kuva eiliseltä ja tältä päivältä täältä III-vyöhykkeeltä.





Yllä olevassa kuvassa on tunnelmia tältä aamulta. Takakuistimme tuijat olivat saaneet kauniin lumipeitteen.




Päivän valjettua hieman auringonvaloa näkyi pilvien takaa.

Mukavaa viikon jatkoa.  

Heidi H


maanantai 4. joulukuuta 2017

Kranssi



Perjantaina tein ystäville tuliaiseksi kranssin. Olin suunnitellut asiaa jo jonkin aikaa; kerännyt metsästä maanomistajan luvalla sammalta, lehtikuusen oksia, puolukan varpuja. Etsinyt ideoita Pinterestistä ja bongannut euron hyasintteja.

Pyörittelin pajuista kranssin pohjan, johon laitoin aiemmin syksyllä keräämiäni oksia. Lisäsin hieman kuusen havuja ja katajan oksia sekä muutamia puolukan varpuja. Pyörittelin hyasintin juuret sammalpallon sisään turvaan ja kiinnitin kukan kranssiin.

Puuhastelua pesuhuoneessa.

Olin lopputulokseen aika tyytyväinen, kerkesin laittaa kuvan Instagramiin ennen kuin kirjoitin aiheesta mitään koko blogiin. Ja paras kiitos asiassa oli tietenkin se, että itse kranssin saaja piti lahjastaan.

Hyasintin nuppu.


Mukavaa alkuviikkoa kaikille, keskiviikkona juhlitaan 100-vuotiasta Suomea.

Juhlavin ajatuksin,
Heidi H

torstai 9. marraskuuta 2017

Perhoskämmekän yllätys



Viime kevään kukinnot.

Viime keväänä kotiimme saapui tuliaisena perhoskämmekkä, elämäni ensimmäinen ja tähän asti ainoa.  Kasvi kukki upeasti kolme kuukautta aina heinäkuun loppuun saakka. Kukkavanat kuivettuivat ja ajattelin, että siinäpä oli sen kasvin kukinta. Kuitenkin jotain uutta oli tapahtumassa, sillä entisistä kukkavanoista alkoi kasvaa uutta vartta. Ihmettelin mitä oikein tapahtuu. No nyt on minullekin alkanut selvitä, että siellä on uudet kukat tulossa! Ilmeisesti ihailuni ja ajoittainen kastelu on ollut tälle yksilölle tarpeeksi, jotta voi kukkia uudelleen.

Kukkanuput marraskuun aamun hämyssä.

Tosin onhan tässä tullut kasvimenetyksiäkin, kun jäi amaryllikset ulos pakkaseen ja annoona myös. Enpä onnistunut amarylliksia uudelleen kukittamaan tai edes sipuleita lihottamaan... Toisissa asioissa menee aina vähän penkin alle, ihan omasta lahosta päästä johtuen ja toiset asiat onnistuvat yllättämään positiivisesti. Sellaista tämä minun kasvien hoito on.

Mukavaa loppuviikkoa!

Vihrein ajatuksin,
Heidi H

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Rauhallista sunnuntaita


Pitkästä aikaa pääsen kirjoittamaan edes pienen tervehdyksen - täällä ollaan taas hiljaiselon jälkeen. Viikolla fiilistelin omien viherkasvien kanssa - valokuvaamalla niitä. Kuvasin kasvejani erästä tehtävää varten, mutta olin lopputulokseen sen verran tyytyväinen, että ajattelin jakaa ne kanssanne.


Helmivillakko


Kivikukat

Passioköynnös
Tämän päivän vietän vielä ulkona puutarhatöitä tehden, vaikka ensilumi on kevyesti peittänyt maan. Viimeiset talvivalkosipulit pääsevät multiin sekä käyn pelastamassa latva-artisokat ennen maan jäätymistä ja kokeilen niiden juurakoiden talvettamista. Mukavaa ja rauhallista sunnuntaita kaikille.

Vihrein terveisin,
Heidi H

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Kärsimyskukka osa 2



Viime syksynä kirjoitin lyhyesti kärsimyskukastani (linkki). Se on hengissä edelleenkin  ja kesän aikana tapahtui venähdys - pitkän pitkä venähdys. Kasvu on luonnollisesti hidastunut valon vähentyessä nyt syksyä kohden mentäessä, mutta ihmeissäni olen edelleenkin.


Kärsimyskukkia samassa ruukussa vuosi sitten. Toinen 
kasveista sai uuden kodin.


Kärsimyskukka on mielenkiintoinen, sillä lehdet muuttuvat kasvun myötä. Alimmaiset lehdet ovat suikeita, mutta köynnöksen latvassa on jo ihan toisen näköiset lehdet. Ne ovat muuttuneet suikeista 3-liuskaisiksi, ja jos on puutarhasivustoja uskominen, niin lehti muuttuu vielä 5-7 -liuskaiseksi.


Lähikuva latvan lehdistä.

Keväällä olisi tiedossa kasvin leikkaaminen, jotta saisin sen paremmin haaroittumaan. Toivon että kerkeän tehdä toimenpiteen,  ennen kuin uusi kasvupyrähdys käynnistyy.

Mukavaa viikon jatkoa.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H







tiistai 3. lokakuuta 2017

Tuunatut kukkatelineet


Löysin loppukesästä kirpputorilta kaksi kukkatelinettä - hyvin perinteisiä. Toinen telineistä oli ärjyn vihreä ja toinen valkea. Päätin hieman tuunata löytöjäni.

Alkutilanne.

Aluksi puhdistin, hioin, vähän oioin ruttuja ja maalasin molemmat telineet samanlaisiksi. Ja sitten tein pikaisesti puutöitä. Tällaista jälkeä syntyi:


Lopputulos: valkea mattapintainen spraymaali ja tammirimasta tehty pidike.

Molemmat telineet käytössä: vasemmalla kahvipensaan kanssa ja oikealla hopeaeukalyptuksen kanssa.

Olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Sivuhuomautuksena: oikeanpuoleisessa telineessä on yksi siemenistä kasvattamistani hopeaeukalyptuksista. Eli hopeaeukalyptuksille kuuluu vielä ihan hyvää.

Mukavaa viikkoa kaikille.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H

maanantai 18. syyskuuta 2017

Sadonkorjuusta

Sadonkorjuu on meneillään. Odotan omenien kypsymistä ja eritoten luumujen, sillä luumupuuni kirjaimellisesti notkuu luumujen painosta. Muiden kasvien kanssa minulla ei ole ollut niin hyvä onni, että pääsisin kehumaan runsaista sadoista. Tomaatit jäivät kukkimisasteelle, latva-artisokat kasvattivat lehdet, mutta eivät ole kerennyt tekemään kukkia. Herneistä ja valkosipulista en edes halua puhuakaan. Pienet punasipulit olivat ainoita, joita pääsin nostamaan kasvimaasta ,ja muutaman kerran saimme koko perheen voimin nauttia avomaankurkuista.

Se oli TAAS tällainen yritelmä minulta. Mutta en ole edelleenkään lannistunut, sillä olen kohdentanut sadonkorjuuintoni kukkien siemenien keruuseen. Teen itselleni pientä siemenpankkia, josta voin lahjoittaa siemeniä niitä tarvitseville, osalla varmistan kaksivuotisten kukkien säilymisen kukkapenkissäni ja osa päätyy uudelleen kasvatukseen keväällä. Alla olevassa kuvassa on muutamia tänä syksynä keräämiäni siemeniä. Osa on jo valmiita pussitukseen, mutta osan täytyy vielä kypsyä.


Minulla on apuna siementen keräämisessä ihana kirja,  jonka ostin  muutama vuosi sitten, joten kirja ei ole ihan tuorein tapaus. Siitä saan tietoa esimerkiksi siementen säilyvyydestä ja kylvöistä. Jos siementen keruu kiinnostaa, niin suosittelen Josie Jefferyn kirjaa.



Mukavaa alkanutta viikkoa, olkoon sadonkorjuunne antoisa.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H

maanantai 11. syyskuuta 2017

Mehikasvien paluu

Ilmeisesti syksy on saapunut jo mieleeni, sillä olen alkanut katsella kaupoissa viherkasveja sillä silmällä. Muutaman hankinnan olenkin jo tehnyt.

Taistelussa villakilpikirvoja vastaan menetin kaikki mehikasvini. Olen päässyt villakilpikirvoista eroon sekä tappiontunteesta, joten ajattelin kokeilla uudelleen mehikasvien kasvatusta. Ostin kivikukkia ja laitoin ne ankaraan karanteeniin, etteivät niissä piilevät tuholaiset pääse jälleen kerran yllättämään. Kurkkaus keittiön kaappeihin ja, voilà, sopivat kuvut löytyivät kasveille.






Pitäisi orientoitua muidenkin viherkasvien suhteen tässä pikkuhiljaa. Siemenestä kasvattamani hopeaeukalyptukset sekä kiivit ja verihibiskukset täytyisi saada talvetettua, ne odottavat vielä ulkona tulevaa kohtaloaan.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H

maanantai 4. syyskuuta 2017

Pikavisiitti Joensuun Botaniassa



Lauantaina kävin viidakossa, aavikolla sekä subtropiikissa. Minulle suotiin mahdollisuus tutustua Joensuun kasvitieteelliseen puutarhaan, Botaniaan (linkki tästä). Paikka oli ihana ja varsinkin perhoshuone. Aika tutustumiseen oli rajallinen muiden menojen vuoksi, mutta käytin aikani tehokkaasti ihastellen kasveja ja perhosia. Minulta jäi kokonaan tutustumatta ulkopuutarhaan, mutta seuraavalla kerralla varaan enemmän aikaa ja tutkin jokaisen sopukan.  Botaniasta löytyy neljä eri suurilmastoa: tropiikki, subtropiikin  kesä- ja talvisadealueet sekä aavikko.

Eritoten minuun teki vaikutuksen aavikko -huoneen kasvit. Jättimäinen agaave sekä upea taso täynnä kaktuksia ja sukkulentteja.





Ja perhoset. Ne ihanat liitelevät perhoset. Ja niiden mielenkiintoiset kotelot. En edes saanut kuvia kaikista ihanista liihottelijoista. Mutta muutaman sain tallennettua.


Riikinkukkokehrääjä oli jättimäinen.






Suosittelen lämpimästi tutustumaan paikkaan. Kasvien kirjo on upea, kuten myös perhostenkin.

Vihrein terveisin,
Heidi H

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Missä neitoperhoset ja amiraalit luuraavat?

Ensimmäistä kertaa elämässäni olen saalistanut perhosia, sen teen ainoastaan kuvaamalla. Puutarhanhoito tuo mukanaan uudenlaisia virikkeitä ja perhosista on tullut minulle tänä kesänä uusi kiinnostuksen kohde. Olen jo aiempina vuosina ottanut muutamia kuvia kukasta kukkaan liihottelevista perhosista, mutta tänä kesänä olen alkanut jo tehdä enemmän tunnistamisiakin. Puolisoni totesikin erään kerran: "Lapset, nyt näette äidin viimeistä kertaa tänään". Siinä vaiheessa minulla oli menossa intensiivinen jahti metsänokiperhosesta ja objektiivin läpi tiirailu oli viedä minut kirjaimellisesti metsään. Ja en minä mitään kuvaa saanut - metsänokiperhonen päihitti minut monen monta kertaa.


Keisarinviitta näyttäytyi minulle kesällä useaan otteeseen.


Kaaliperhonen pyrähti kuunliljalle.


Herukkaperhonen kaunopunahatulla.

Tosin olen myös huomannut, että minulle tutut neitoperhonen ja amiraali eivät olekaan saapuneet loppukesästä kallionauhuksille ja kaunopunahatuille pyrähtelemään. Olen odottanut toiveikkaasti milloin ne saapuvat, mutta en ole nähnyt niitä kuin alkukesästä. Viime kesänä ajattelin puutarhani vakiovierailijoita ja istutin perhoskasveja: morsiusharsoa ja sinipallo-ohdaketta. Ei ole ollut kukilla tunkua, tosin sinipallo-ohdake vielä odotuttaa kukinnallaan. Toivottavasti loppuviikon lämpimämmät säät tuovat perhoset tullessaan.

Liitelevin ajatuksin,
Heidi H


torstai 24. elokuuta 2017

Minimini kartiopallohäntä

Vaikka viime kirjoituksessa hehkutinkin iloisia yllätyksiä ja useimmiten sitä laittaakin mielellään postauksia onnistumisista, niin ei pidä unohtaa niitä kömmähdyksiä, joita puutarhanhoito tuo tullessaan. Kaivakaa mikroskoopit esille, nyt näette pienimmän kartiopallohännän ikinä.




On se kyllä pieni. No, tässä on jälleen yksi todiste puutarhakokeiluistani, joskus onnistuu ja toisinaan ei.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H

maanantai 21. elokuuta 2017

Yllätyksiä kukkapenkissä



Menin aivan hämilleni aamulla kun huomasin että yksi keväällä istuttamistani hyasinteista, joita olin pitänyt hengissä joulusta saakka, oli alkanut kukkia. Tuoksu oli ennallaan, kuin tuulahdus joulua. Kaikki seitsemän istuttamaani sipulia ovat kasvattaneet vankat varret, joten jää nähtäväksi vieläkö jokin muukin sipuli ilahduttaa kukinnallaan. Toivon, että sipulit kuitenkin kerkeävät käymään talvilevolle, että saisin nähdä kuinka jouluiset hyasintit selviävät talvesta.




Aiemmin minut pääsi yllättämään kaunis, kaunis kruunuvuokko. Olin keväällä valinnut valkoisia kruunuvuokkoja istutettavaksi, mutta mukaan olikin päässyt yksi punainenkin. Ja se on niin kaunis. Sinne on tehnyt pieni hämähäkki kodin.


Myös kotilokukka yllätti, sillä en tiennyt että keskelle lieriötä tulee kukka. Useimmat kuvat kotilokukista ovat ilman kukintoa. Nyt tiedän miltä se näyttää, ja toivon että syksyllä saisin siemeniä kerättyä talteen.




Oikein kukkaista viikkoa kaikille, olkoon puutarhanne tuomat yllätykset positiivisia.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H



sunnuntai 13. elokuuta 2017

Ruusunlehtihillo



Minulla on vaaleanpunainen ruusupensas, kukat tuoksuvat voimakkaasti ja kukintoja on runsaasti, mutta kiulukoita ei siitä oikein tule. Ikävä kyllä en tiedä mikä on lajike, jos jollakin on antaa minulle vinkkiä lajikkeesta, niin ilahtuisin siitä kovasti.

Olen kuitenkin tänä kesänä ensimmäisen kerran hyödyntänyt kukintoja, nimittäin olen tehnyt jo muutamaan otteeseen ruusunlehtihilloa. Aluksi olin epäileväinen asian suhteen, pelkäsin hillon maistuvan, noh, ruusunlehdille - hieman saippuaisille, sillä tuoksu kukassa on voimakas.

Maku räjäytti potin, koko nelihenkinen perheemme villiintyi siitä. Hillossa on makua ja tekstuuria, jotakin sellaista mitä ei ole muissa hilloissa tullut vastaan.

Tein toisen erän omalla reseptillä, sillä ensimmäinen erä oli mielestäni liian makea ja hillo oli koostumukseltaan enemmän hyytelöä kuin hilloa. Alla on muokkaamani resepti, makua voi säätää oman mielenmukaiseksi hillosokerilla ja sitruunamehulla.

Noin 1,5 l ruusun terälehtiä, joista olin leikannut ns. kannan pois eli sen pienen nipukan, jolla terälehti kiinnittyy.
4 dl vettä
4 dl hillosokeria
1-2 rkl sitruunan kuorta
1 sitruunan mehu

Keitä terälehtiä sekä sitruunan kuoria n. 5-10 minuuttia, jonka jälkeen lisää hillosokeri. Keitä toiset 5-10 minuuttia, tällöin seos kirkastuu ja väri tulee paremmin esille. Lisää keittämisen jälkeen sitruunasta puristettu mehu. Itse otin sitruunankuoret pois hillosta, keittämisen jälkeen, ennen purkittamista. Lienee makuasia, kuinka toimia sitruunan kuorien kanssa. Sekoita muutamaan otteeseen ennen purkittamista, jotta lehdet levittyvät tasaisesti hilloon.

HUOM! Älä käytä leikkoruusuja tai muita, joissa käytetty kasvinsuojeluaineita. Oman pihan tuoksuvat luomuruusut ovat tässä parhaita.

Tyttäreni teki hienon asetelman hillosta ja kukista.


Ruusuisin ajatuksin,
Heidi H



keskiviikko 9. elokuuta 2017

Kesäkukista

Kultahehkun nuppu
Keväällä kylvin erilaisten kasvien siemeniä, joiden tuloksia pääsen pikkuhiljaa ihailemaan. Kylvin mm. hämähäkkikukan, kotilokukan ja kultahehkun siemeniä. Hämähäkkikukat ovat nupullaan kuten myös muutama kultahehku. Kotilokukka kasvatti käppyrän varren ja yllätti vajaa kuukausi sitten vihreillä kukillaan. Tosin varsi ei ole kotilokukassa kovinkaan pitkä.

Hämähäkkikukkia

Hämähäkkikukan nuppu
Kotilokukka
Onneksi kesä jatkuu, odotan kukintojen aukeamista ja toivon kasvien tekevän lisää nuppuja. Jospa saisin vielä syksyllä kerättyä kasveista siemenet talteen, seuraavaa kevättä ajatellen.

Vihrein ajatuksin,
Heidi H