sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Vintage -henkeen tehty asetelma

Vihdoinkin keksin sen! Olen aikaisempina kesinä haaveillut kauniista kukka-asetelmista, joita osaisin tehdä omista kukkapenkin kasveista. Tänä kesänä onnistuin - ainakin omasta mielestäni näin amatöörinä. Siihen tarvittiin vain kuumeinen päivä ja ideakuvia tulviva internet.

Tuumasta toimeen. Tarvitsin asetelman tekoon
1. Astia
2. Myyräverkkoa ja mahdollisesti rautalankaa (kuvassa, mutta ei käytetty)
3. Pihdit ja puutarhasakset
4. Suojahansikkaat
5. KUKKIA, KUKKIA!
Keräsin kukkapenkistäni valkoisia tiikerililjoja, harmaamalvikkeja, täpläkelloja, hopeamarunaa, ruusujuurta, pionin lehtiä ja pikkutalvioita. Leikkasin muutaman pienen oksan purppuraheisiangervosta ja keräsin vielä pihan laidalta muutamia puna-apiloita.

Leikkasin myyräverkosta astiaan sopivan palan ja asettelin sen paikoilleen. On erittäin tärkeää pitää suojakäsineitä, muutoin verkko saattaa repiä ihon ikävästi. 
Kaadoin veden astian pohjalle ja laitoin vielä teelusikallisen sokeria. Tässä tulisi linkki,  josta voi käydä katsomassa lisää ohjeita leikkokukkien hoitoon http://puutarha.net/artikkelit/418/leikkokukkien_hoito.htm

Sitten ei muuta kuin asettelemaan. Poistin varsista lehdet melko pitkälle, jotta eivät lilluisi vedessä ja kukat olisivat helpompia asetella verkkoon.
Hopeamarunat ja harmaamalvikki paikoillaan.

Lisätty pikkutalviota, ruusujuurta sekä tiikerililja.
Kaikki paikoillaan.
Asetelmassa voisi käyttää myös tähtiputkia tai vaikkapa rohtosuopayrttiä. Tähtiputkeni on vielä niin pieni, etten raaskinut ottaa siitä niitä ainokaisia kukkia ja rohtosuopayrtti ei ollut vielä aukaissut nuppujaan.
Nauttikaa kukistanne!

PS. Asetelma on vielä useamman päivän jälkeen hyväkuntoinen, vain ja ainoastaan täpläkellot ovat päässeet uuvahtamaan. Olen tosin säilyttänyt sitä välillä ulkona pidentääkseni sen ikää.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Tunnustuksia

Pitkällisen hiljaiselon jälkeen on aika tehdä tunnustus - olen edelleenkin yhtä surkea taimikasvattaja kuten ennenkin. Keväällä uhosin, että tänä vuonna onnistun kasvattamaan siemenestä upeita elinvoimaisia kasveja. No enpä onnistunut, ainakaan niiden osalta jotka jäivät käsiini. Osan taimista olen antanut parempiin koteihin ja olen kuullut kiitosta miten hyvin ovat kasvaneet. No, minä vain tökkäsin siemenen multaan ja muistin kastella, että jos satoa tulee niin siitä on kiittäminen jotakin muuta kuin minua.

Ja ne minun kumppanuuskasvi -suunnitelmatkin. Suunnittelin ja hyvin suunnittelinkin, eli silloinhan istutukset olivat jo puoliksi tehtyjä, jos sanontaa mukaillaan. Tomaatit (omakasvattamat: pitkät ja hontelot) istutin lopulta omiin ruukkuihin kuten myös ostamani paprikan taimenkin. Yrtit (nekin olivat sitten lopulta kaupan yrttejä) pääsivät lepäämään valkosipuleiden viereen. Siemenestä kasvattamat korianterit kuolivat kirvoihin, mutta punainen basilika on  elossa ja olen päässyt sitä hyödyntämään ruoanlaitossa. Kasvusto ei vaan ole ihan kaikista tuuhein... Nyt odotan jännityksellä millaisia valkosipuleita saan, sillä ne alkoivat kasvamaan kovin myöhään aikaisesta istutuksesta huolimatta.

Kesä on mennyt jo yli puolenvälin. Näin heinäkuussa nautin oman maan mansikoista ja kukkapenkkini loistosta. Kerään pikkuhiljaa satoa talteen tulevan talven varalle. Kirsikkapuut ovat peitelty rastailta ja pian pääsen poimimaan kirsikkahillon tarpeet.
Sikkolan Kuulasmarja



Nauttikaa luonnosta ja sen tarjoamista antimista.