KIRVOJA!

EEEIIIIHHHH! Mistä ne oikein tulivat? Tiedän kyllä minne ne joutavat. Minulla ei ole koskaan ollut kirvoja sisällä, mutta nyt ne kurjat pääsivät minut yllättämään ja nakersivat korianterit kuoloon ja rucolat siinä sivussa. Järkytyksestä selvittyäni olen ryhtynyt vastatoimenpiteisiin. Kävin etsimässä tietoa kirvojen torjunnasta. Löysin mäntysuopaohjeen. Vielä en ole testannut, sillä olen tehnyt kirvojen manuaalista poistoa näin aluksi. Kaikki kirvojen pahasti saastuttamat kasvit lähtivät heti ulos, ja ne joissa löytyi muutamia, saivat tuntea minun hellän kosketuksen lehdillään ja varsillaan tutkiessani kirvojen piilopaikkoja. Yhdestä puhdistin mullatkin, kun näytti että pinnalla olisi pieniä kiusankappaleita. Tänä iltana saavat kokea kirvat sen mäntysuopakylvyn. Ja niin pitkään kun pyörivät minun nurkissa.

Marttojen sivuilta löytyi seuraavanlainen ohje:

Mäntysuopaliuos
2 -3 dl mäntysuopaa
10 l vettä

Käytä kirvojen, perhos- ja pistiäistoukkien sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan. Ei suositella havukasveille. Mäntysuopaliuos vahingoittaa myös pehmeäihoisia hyötyhyönteisiä, esimerkiksi leppäpirkon toukkia.

Nyt jäi minun kasvikumppanisuunnitelman esittelyt toiseen kertaan - meni viljelykset sekaisin kirvoista. Olkoon kasvinne kirvattomia ja pysykööt muutkin tuholaiset poissa.

Tekemättömiä töitä ja yli-innokasta koulintaa

Jätin syksyllä puutarhani syystyöt tekemättä. Lehtiä tuli haravoitua, mutta siinäpä oli ne työt. Joulun jälkeen kävin peittelemässä muutaman kasviaarteeni havuilla, kun kovat pakkaset iskivät. Laitoin havut laventelien ja viinirypäleiden suojaksi.

Alkuviikosta kävin ihan varovasti kuopsuttelemassa kukkapenkkiä ja poistin havusuojaukset. Yllätyksenä löysin unikon heränneen talviunilta ja särkynytsydän oli pinnistänyt maanpinnalle pienen alun. Löydöistäni ilahtuneena ja innostuneena mieleni tekisi kuopsutella kukkapenkkiä hieman lisää, mutta taidan odottaa vielä hetkisen, hanki ei ole vielä antanut kokonaan periksi. Pieniä lumilämpäreitä löytyy, vaikka olen yrittänyt kesää tehdä.

Ja ne minun taimikokeilut. NYT ON KYLVETTY SIEMENTÄ. On nimittäin annoonaa ja kiiviä ja passiohedelmää, laventelia,  ja, ja, ja, ja, vaikka mitä. Enkä ole edes vielä kaikkea kylvänyt... Innoissani koulin (liian pienet) basilikan ja tomaatin taimet ja korianterikin odottaa vuoroaan, vaikka se ei kai kyseisestä toimenpiteestä pidäkään. Ei kuulema basilikakaan, mutta tein sen silti ja vielä ovat taimet hengissä. Hyvä minä.

Basilika 'Dark Opal'

Tomaatti 'Red Cherry'

Korianteri 'Coriandrum sativum'

Seuraavaksi ajattelin suunnitella hyötytarhaani, mihin sitten istutan noita kasvattamiani taimia. Ajatuksena olisi tehdä kumppanuuskasvi-istutuksia. Lisää tietoa asiasta löytyy mm. sivulta http://www.tarhuri.fi/tarhurin-abc/kumppanuuskasvit/
Laitan suunnitelmani esille, heti kun saan sen valmiiksi.

Siemenestä taimeksi - taimesta puutarhaan

Syksyllä niitä kerätään. Talvella lasketaan päiviä, milloin pääsee kylvämään. Sitten kun kylvös on saatu aikaiseksi niin alkaa armoton tuijottaminen ja odottaminen milloin ensimmäiset taimenet alkavat itämään. Ja voi sitä iloa kun se vihdoin tapahtuu. Mullos puskee pientä vihreää koko pintansa täyteen. No, entäs sitten? Sittenhän sitä kylvetään lisää ja käydään hankkimassa mitä erikoisempia siemeniä, ihan vain kokeillakseen omia kykyjä. Kohta on jokainen valoisa taso täynnä taimiastioita - eikä ole vielä edes aika koulia. Tämähän olisi se ihannetila johon pyrin.

Ei ole tasot täynnä elinvoimaisia taimia, eikä pullistele kylvökset pientä vihreää. Olen aikaisemmin onnistunut kasvattamaan siemenistä jotakin ja useimmiten se jääkin siihen. Siemenestä kasvatetut taimenet kituvat käsissäni usein siihen asti kunnes saan ne istutettua ulos, jolloin luontoäiti ottaa ne hellään hoivaansa. Mutta tänä vuonna aion onnistua - ilman kituuttamista.

Siemenet ovat itäneet ja olen muistanut kastella niitä. Juttelen mukavia ja tarkkailen niiden hyvinvointia. Olen iloinen niiden terhakkuudesta ja elinvoimasta. Pian on aika koulia ensimmäiset kylvökset ja muutama pistokas pitäisi jo latvoa. Jännittää.

Menneiden kesien kukkia

Puutarhakausi on avattu - istutetut siemenet ovat itäneet, ensimmäiset ulkokukat hankittu paleltumaan. Föhn-tuulen tuoma lämpöaalto on hellinyt talven kangistamia multasormia. Vielä ei kuitenkaan voi antautua täysin puutarhan vietäväksi - kylmä ja hanki eivät vielä anna periksi. On aika kaivaa menneiden kesien kuvat esille ja suunnitella tulevaa.

Luumupuu täydessä kukkaloistossa.

Akileija

Myskimalva

Ruusu

Väriminttu

Mustasilmäsusanna

Kallionauhus

Tervetuloa seuraamaan blogiani.