Hengissä on, wasabi nimittäin. Ei kyllä uskoisi, sillä kasvia on koeteltu tuhohyönteisillä oikein kunnolla. Kesällä mustat pienet ötökät (kenties kirvat?) kalusivat lehtirangat paljaiksi ja syksyllä kaupan salaatin mukana iski vihreiden kirvojen invaasio. Jouduin turvautumaan myrkkyyn hätäpäissäni, sillä pelkäsin kirvojen iskevän muihinkin kasveihini tornadon lailla.
Sydäntalvi on selvitty ilman suurempia kriisejä. Lehdet ovat uudistuneet, tosin kasvi ei kasvata yhtä kookkaita lehtiä kuin kesällä. Pääasia kuitenkin on, että kasvi elää. Olen sijoittanut sen eteläikkunalle ja kasvivalon loisteeseen. Wasabihan ei kesällä viihdy auringossa laisinkaan, mutta Suomen talvi on sille suotuisaa aikaa nauttia eteläisistä näkymistä.
Kasvi on kestänyt useamman kuivahduksen, enkä koe sitä vaativimmaksi kasviksi kasvattaa. Tuholaiset ovat suurin riesa, mihin olen törmännyt tässä vajaan vuoden kasvatuskokemuksella. Pian tulee kevät ja kirvat, saa nähdä näkeekö kasvi ensimmäistä syntymäpäiväänsä tämän harrastelijan hoivissa.
Vihrein terveisin,
Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti