 |
| Annoona aamupäivän auringossa. |
Yli kymmenen vuotta sitten minulla oli ensikohtaaminen annoona -hedelmän kanssa espanjalaisella maalaistorilla. Ensimmäinen ajatukseni siitä oli, että onpas makea, yäk. Eikä se ensivaikutelma ole muuttunut tässä vuosien saatossa mihinkään. Edelleenkin hedelmä on minun makuuni liian makea.
Aikaisemmassa blogikirjoituksessani kerroin kasvattaneeni annoonan viime keväänä siemenestä. Olen harmissani siitä, etten ottanut kuvaa itäneistä siemenistä, sillä niiden kasvutapa oli erilainen muihin siemenkasvatuksiin verrattuna. Siemen pysyi tiukasti paikallaan ja varsi alkoi taipua kohti korkeuksia itäessään.
Annoona talvehti sisällä normaalissa huoneenlämmössä, ja nyt kevään koitettua se on alkanut kasvamaan. Kasvu on hidasta, lähes kaikki vanhat lehdet ovat tippuneet pois (niitä oli ehkä neljä kappaletta) ja uusi kasvu työntyy hitaasti esille. Kesäksi ajattelin laittaa kasvin kuistille nauttimaan raikkaasta Suomen kesästä.
En kasvata kasvia hedelmien toivossa, on vain kiva kokeilla mitä saa menestymään ja mitä ei. Tosin olisihan se hienoa, jos jonakin päivänä pääsisi yllättämään itsensä kasvattamillaan annoona -hedelmillä.
Vihrein ajatuksin,
Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti