Kärsimys kasveja ja kärsimyskukkia

Viime keväiset siemenkasvatukset menivät suurimmaksi osaksi poskelleen. Kirvat söivät korianterit. Tomaateista tuli pitkiä, laihoja ja tekivät ehkäpä viisi hedelmää. Ensimmäinen erä laventelia kuoli vedenpuutteeseen. Toisesta erästä sain sentään istutettua pienen pienet taimet kukkapenkkiin, luontoäiti hoitakoon homman minua paremmin. Kiiville kävi samoin kuin laventelien ensimmäiselle erälle, mutta vasta kesän jälkeen kun siirsin pienen pienen taimen sisälle kylmältä suojaan ja kasteluväli venähti. MUTTA kaiken räpeltämisen jälkeen voin ylpeänä sanoa, että ihan itse kasvatin kaupan hedelmien siemenistä kasveja, jotka ovat vieläkin elossa. Kasvatin kärsimyskukan ja annoonan.

Keväällä otin kaupan hedelmistä siemenet talteen, putsasin ne hyvin ja annoin kuivaa muutaman viikon huoneenlämmössä. Maalis-huhtikuussa kylvin siemenet ja suuriosa siemenistä iti.  Jaoin ylpeänä taimikasvatukseni tuotoksia kesällä ympäri Suomen parempiin koteihin, toivoen niille pitkää ikää, jos omani kuolla kupsahtavat.

Kärsimyskukan taimet

Nyt minulla on jäljellä kaksi kärsimyskukan ja annoonan taimea. Tosin olen luvannut taimet molemmista kasveista toiseen kotiin, joten minulle jää itselleni hoidettavaksi yhdet kappaleet molempia lajikkeita.

Jälleen kerran tutkin kuinka minun tulisi hoitaa kasveja. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen kärsimyskukan hoitoa. Tutkimuksissani paljastui, että kärsimyskukka on vanha huonekasvi, sillä sitä on kasvatettu Suomen säätyläiskodeissa jo 1820 -luvulta alkaen. Löysin tämän tiedon ihanasta kirjasta nimeltään Hienohelma ja vanhapoika - rakkaat huonekasvit, jonka on kirjoittanut Anu Ranta.

Kärsimyskukan hoito-ohjeet:

1. Valoa, valoa, valoa.
2. Kasvukautena runsas kastelu ja lannoitus kerta viikkoon. Lepoaikana kastelua ja lannoitusta vähennetään, mutta multa ei saa päästä rutikuivaksi. Voidaan talvettaa n. 5-15 asteen lämmössä, valoisassa paikassa.
3. Kasvualustan tulee olla runsasravinteista ja hiekansekaista.
4. Leikataan maalis-huhtikuussa voimakkaasti, samalla vaihdetaan mullat ja istutetaan suurempaan astiaan. Leikkaamalla saadaan kasvi haaroittumaan ja varmistetaan kukintaa.
6. Kyseessä köynnöskasvi, joten tarvitsee tuen jota pitkin kiipeillä.


Koska asun keskuslämmitteisessä, koneellisen ilmanvaihdon armoilla olevassa talossa, kaikki hoito-ohjeet eivät päde minuun. En voi talvettaa kasvejani 5-15 asteessa, sillä minulla ei löydy siihen oikeaa tilaa. Tämä tietenkin vaikuttaa kasvien kukintaan ja minulla ne harvemmin kukkivat.  Kaikki viherkasvini ovat talvella 20 asteen lämmössä, joten kastelen niitä tasaisesti viikottain, toisinaan kaksikin kertaa viikossa. (Taimet saan tapettua, mutta vanhimmat viherkasvini ovat toistakymmentä vuotta vanhoja.)

Kärsimyskukkani ei kuki vielä muutamaan vuoteen, koska olen kasvattanut sen siemenestä, mutta toivon, että jonakin päivänä saisin sen täyteen kukkaloistoon.

Hopeaeukalyptus

Tein loppukesästä ihanan löydön erään norjalaisomisteisen puutarhaliikkeen alennuspöydästä - hopeaeukalyptuksen. Olin nähnyt eukalyptusta käytettävän leikkokasvina, mutta en ollut aiemmin törmännyt siihen ruukkukasvina.

Hopeaeukalyptus alkutalven valossa.

Kotiin päästyäni alkoi tiedon etsiminen, kuinka saan kasvista suuren, mahtavan ja talven yli hengissä selvinneen. Kasvi oli ulkona melkein syyskuun loppuun saakka ja nyt kasvi on ollut jo toista kuukautta sisällä normaalissa huoneenlämmössä (+20 astetta) ja se on hengissä yhä edelleen. Sijoitin kasvin valoisimman ikkunan eteen (ikkunan suunta on lounaaseen) ja hankin kastelupallon huolehtimaan mullan kosteudesta. Mullan täytyy pysyä kokoajan kosteana, ainakin kasvin mukana tulleen pienen hoito-ohjeen mukaan. Kasvi ei ole talvilevossa lämmön suhteen, niin olen päätellyt että kastelun tulee pysyä samana, koska haihdunta lehdistä ei vähene.  Jää nähtäväksi kuinka nämä minun päätelmäni toimivat käytännössä. Pientä pituuskasvuakin olen huomannut, mutta samalla lehtiäkin on myös varissut ja se huolestuttaa, sillä eukalyptus on ainavihanta kasvi. Pimeä talvi on vielä edessä, joten jännittää kuinka hopeaeukalyptukselleni käy.


Pieni yhteenveto hoitosuunnitelmastani:

1. Kasville valoa mahdollisimman paljon.
2.  Multa pidetään kosteana, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan ruukun pohjalle. Lehvästöä sumutellaan tasaisin väliajoin.
3. Kasvi kotoisin Australiasta: Tasmaniasta, joten multa saa olla hapanta (havu/rhodomulta).
4. Lannoitus kasvukaudella vähätyppisellä lannoitteella.